Tieteellistä näyttöä saunan eduista (News Japan) 

Japanilaisessa mediassa on viime aikoina ilmestynyt julkaisuja, jotka osoittavat tiedeyhteisön yllättäen lisääntyneen kiinnostuksen saunaa kohtaan. On huomionarvoista, että viime aikoihin asti väitteitä saunan mahdollisista eduista on harvoin tuettu lääketieteellisillä todisteilla. 

Kun uusi koronaviruspandemia on lisännyt tietoisuuttamme omasta terveydestämme ja jokapäiväisestä elämästämme, herää kysymys - mitä lääketieteellisiä hyötyjä yhä suositumpaa saunasta voidaan odottaa? 

Tällä kertaa mukanamme olivat Takafumi Horie Ennaltaehkäisevän lääketieteen edistämisyhdistyksestä ja Japanin Saunayhdistyksen puheenjohtaja sekä Keion yliopiston lääketieteellisen korkeakoulun syöpäkeskuksen apulaisprofessori Yotaka Kato. He keskustelivat saunan käytön tehokkuuden ja terveyshyötyjen taustalla olevista lääketieteellisistä mekanismeista. Todistuspyramidi Kato: Puhuin viimeksi todisteiden käsityksestä. Tällä kertaa haluan puhua saunan erilaisista eduista tieteellisiin todisteisiin perustuen. Todisteet voidaan akateemisesta näkökulmasta jakaa hierarkiaan, jota kutsutaan todistepyramidiksi. 

1. Systemaattinen katsaus: Kokoelma kliinisten tutkimusten raportteja lääketieteellisistä aikakauslehdistä ja konferenssiesitelmistä, jotka arvioidaan, tehdään yhteenveto ja yhteenveto. 2. Satunnaistettu vertailutesti: kliininen tutkimus, jossa hoitoa saavaa potilasryhmää verrataan ryhmään, joka ei saa hoitoa ja jota vain tarkkaillaan, mutta ryhmät jaetaan satunnaisesti. 3. Ei-satunnainen vertailutesti: Kliininen tutkimus, jossa hoitoryhmää verrataan tarkkailuryhmään, mutta ryhmiä ei jaeta satunnaisesti. 4. Epidemiologinen tutkimus (kohorttitutkimus): yleistermi suurelle ihmisjoukolle tehdylle tutkimukselle sairauksien ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden sekä niiden esiintymisen syiden tutkimiseksi. 5. Taudin oireiden kuvaus: tutkimus, joka kuvaa ja raportoi potilaan hoidon edistymistä. 6. Asiantuntijan lausunto ei perustu tietoihin. Tässä artikkelissa selitämme saunan erilaiset edut yllä olevat tasot huomioon ottaen. 

Saunan perustoimenpide on kolmen vaiheen sykli: löylyhuoneessa oleminen (noin 5-10 minuuttia), kylmä kylpy (noin minuutti) ja sitten raittiissa ilmassa oleminen (noin 5-10 minuuttia). Saunan lämpö ja pulahdusaltaan kylmyys ovat ankaria olosuhteita, joita emme arjessa kohtaa. Kun ihmiskeho joutuu sellaiseen ympäristöön, se näkee sen hengenvaarallisena tilanteena ja aktivoi autonomisen hermoston sympaattisen osan. 

Ruotsissa suomalainen sauna on tunnustettu kulttuuriperintöön 

Kylpy ja rentoutuminen raikkaassa ilmassa saa aikaan tavallista voimakkaamman parasympaattisen hermoston aktivoitumisen, joka käynnistyy, kun keho kokee olevansa poissa vaarasta ja voi paremmin. Tämän autonomisen hermoston äärimmäisen värähtelyn uskotaan rentouttavan kehoa ja parantavan autonomista toimintaa. On olemassa tärkeä epidemiologinen tutkimus, joka antaa todisteita saunan käytön puolesta. Sitä kutsutaan FMCF:ksi. FMCF (Finnish Mobile Clinic Follow-up Survey) Kato: FMCF on laaja epidemiologinen tutkimus Suomessa. Kun Leninin neuvostohallitus myönsi Suomelle itsenäisyyden vuonna 1919, se joutui kamppailemaan kroonisten sairauksien kanssa huonojen lääketieteellisten palvelujen vuoksi. 

1960-luvun ja 2013 välisenä aikana tutkittiin noin 60 tuhatta ihmistä. Näiden tietojen perusteella vuoden 2015 tienoilla alkoi saapua tietty määrä tietoa saunoista. Puhutaanpa yksityiskohtaisesti saunan eduista todellisen sairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Vähentää sydäninfarktin riskiä noin 50 % (näyttöaste: 4) Kato: On todistettu, että saunassa käynti vähentää sydäninfarktin riskiä 50 %. Epidemiologisten tutkimusten näyttötaso on 4, mutta mekanismin näyttötaso on yhtä alempi: 5. 

Erityinen mekanismi sydäninfarktin riskin vähentämiseksi on verisuonten fyysinen pehmentäminen. Pehmeämmät verisuonet parantavat verenkiertoa, ja verisuonten kovettuessa se pienenee, mikä lisää sydämen stressiä, mikä puolestaan ​​johtaa sydäninfarktiin. Saunan uskotaan pehmentävän verisuonia ja siten vähentävän riskiä. Vähentää riskiä sairastua dementiaan noin 60 % (tason 4 näyttö) Enemmän aikaa hitaassa unessa tai syvässä unessa uskotaan auttavan estämään dementiaa poistamalla sitä aiheuttavat aineet elimistöstä (tason 5 näyttö). Mitä tulee saunan positiiviseen vaikutukseen hidasaaltounen vaiheeseen, tein omia kokeitani, joten todisteiden taso voidaan lukea viidenneksi. Huomasin, että hitaan aallon univaihe pitenee noin puolitoista kertaa. Erityisesti mitä korkeampi kehon lämpötila periferiassa ja mitä suurempi tämä ero on, sitä helpompi on nukahtaa. Lämpötila saunassa on lähes 100 astetta, joten voit lämmetä luihin asti. Saunan ja kylvyn jälkeen lämpötila periferiassa laskee, kun taas kehon keskiosan lämpötila pysyy korkeana. Noin tunti saunan jälkeen kehon lämpötila laskee ja raajojen lämpötila kohoaa enemmän kuin jos henkilö ei menisi höyrysaunaan. Vähentää mielenterveyshäiriöiden riskiä noin 78 % (todistetaso 4) Kun verrataan kerran viikossa saunaa käyneitä 4–7 kertaa saunaa käyneisiin, mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen ja skitsofrenian, riski pieneni 78 prosenttia. Oletetaan, että tämä mekanismi sisältää hermopiirejä, kuten aivojen passiivisen tilan verkon ja keskusjohtoverkon. Aivojen passiivisen tilan verkko on hermopiiri, joka aktivoituu, kun henkilö ei ole tietoisesti aktiivinen, eli uupumuksessa. Keskusjohtoverkko puolestaan ​​on hermopiiri, joka aktivoituu, kun henkilö kiinnittää huomiota tiettyyn alueeseen. Energiankulutuksen kannalta passiivinen verkko käyttää 60 - 80 % aivojen energiasta, kun taas keskusverkko käyttää noin 5 %. Kun keskittyy johonkin, keskusverkko aktivoituu, ja voi tuntua, että energiaa kuluu enemmän, mutta itse asiassa energiaa kuluu vähemmän, ja vastaavasti aivojen väsymys vähenee. Todellakin, passiivisen verkoston on ehdotettu korreloivan aivojen väsymyksen ja masennuksen kanssa, ja vaikka tarkkaa syy-seuraussuhdetta ei ole vielä selvitetty, uskon, että keskusverkoston aktivoiminen eli keskittyminen johonkin parantaa oleminen. 

Katsotaanpa siis kuinka tasapaino aivojen passiivisen ja keskusverkoston välillä muuttuu saunassa. Siellä ensimmäisen aktiivisuus laskee ja toisen kasvaa, koska on tarpeen keskittyä ääriolosuhteisiin, koska lämpö saavuttaa lähes 100 °C. 

Saunassa verenvirtaus iholle lisääntyy ja verenvirtaus aivoihin vähenee, mikä johtaa aivojen toiminnan heikkenemiseen. Tämä tasapaino lievittää aivojen väsymystä ja auttaa ehkäisemään mielenterveyshäiriöitä. 

Siirtämällä tietoisesti aivojen toiminnan tasapainoa kohti keskusverkostoa, esimerkiksi keskittymällä hengitykseen saunassa, voit poistaa aivojen väsymystä tehokkaammin.